Itämeren rauhanaloite

Itämeren Rauhanaloite – Baltic Sea Peace Initiative on Suomen uusi strategia SUS ry:n vuonna 2025 perustama poliittisesti riippumaton ponne Itämeren alueen, sen maiden ja rajojen rauhanomaisen kanssakäymisen lisäämiseksi ilman vastakkainasettelua ja asevarustelua.

Taustaa

Länsimaiden ja Venäjän välit ovat heikentyneet vähitellen aina tämän vuosituhannen alusta lähtien. EU:n ja Venäjän välit ovat olleet jäissä, keskinäinen kanssakäyminen on loppunut, se on ollut sanktiopolitiikan määräämää eikä dialogia ole syntynyt. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen välit ovat olleet käytännössä kokonaan poikki.

Sodan seurauksena länsi on tiukentanut Venäjän saartoa, Suomi ja Ruotsi liittyivät sotilasliitto Natoon ja EU:n ja Venäjän välinen raja on joko kokonaan kiinni tai kulku äärimmäisen kontrolloitua. EU:n itärajoille on alettu rakentaa raja-aitoja, jotka muistuttavat meitä kylmästä sodasta ja vastakkainasettelun kasvusta. Venäjän ja Itämeren muiden maiden välinen keskinäinen retoriikka on saanut sotaisia sävyjä ja mahdollisen keskinäisen sodan alkamisestakin on esitetty erilaisia ennusteita.

Lännessä on alettu puhua Itämerestä Naton sisämerenä ja jotkin poliittiset tahot pyrkivät rajoittamaan venäläisten alusten kulkua merellä. Energia- ja talousyhteistyö ovat jäissä ja merellä on nähty sabotaaseja, putkien räjäytyksiä ja merikaapeleiden katkeamista. Eri maiden sotilaallinen läsnäolo Itämerellä on lisääntynyt. Myöskään ydinaseiden tulo Pohjolaan ei ole poissuljettu asia. Suomi ja Baltian maat ovat antaneet maaperänsä ulkomaisten sotilastukikohtien käyttöön.

Pietarin ja Suomenlahden pohjukan satamien merkitystä Venäjälle ei voi vähätellä. Tie merelle on ollut historiallisesti Venäjän ulkopolitiikkaa monella tavalla määräävä tekijä. Jos merenkulkua on estetty, on asia johtanut yleensä konfliktiin. Vastaavasti Suomen ulkomaanviennistä yli 90% kulkee Itämeren kautta. Myös Baltia on riippuvainen satamiensa toiminnasta.

Useiden Itämeren maiden turvallisuus, kauppa ja kanssakäyminen ovat vastakkainasettelun seurauksena vaarantuneet. Ulkopoliittinen turvattomuus vaikuttaa niin Suomeen kuin Baltian maihin kohdistuvaan investointihalukkuuteen. Itäkaupan ja venäläisten turistien tuoman rahan loppumisella on suora heikentävä vaikutus talouteen. Nykyinen tilanne ja kasvavat sotilasmenot estävät talouden elpymisen, mikä heikentää kaikkien Itämeren valtioiden kansalaisten hyvinvointia ja vaikuttaa negatiivisesti niiden kehitykseen.

Rauhanaloitteen tarkoitus

• Itämeren rauhanaloitteen tarkoituksena on vastakkainasettelun vähentäminen ja rauhanomaisten keinojen edistäminen Venäjän ja muiden Itämeren valtioiden välillä. Valtioiden välisessä toiminnassa on palattava yhteistyöhakuisuuteen ja Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne on rauhoitettava.
• EU:n ja Venäjän väliset raja-alueet eivät saa muuttua sotilaallisen vastakkainasettelun, asevarustelun ja sotilastukikohtien verkostoksi, vaan keskinäisen kanssakäymisen ja kaupankäynnin alueeksi, kuten ennenkin. Kukaan ei kaipaa rajoille ohjuksia, tykkejä, panssareita, hävittäjiä, drooneja ja valmiustilassa olevia joukkoja.
• On todennäköistä, että Ukrainan sodan lopputuloksesta huolimatta nykyiset poliittiset voimat jatkavat vastakkainasettelulinjalla. Sen seurauksena raja-alueen militarisaatio jatkuu. Jos vastakkaiset osapuolet jatkavat sotilasvoiman keräämistä raja-alueille, on seurauksena kilpavarustelu ja potentiaalinen yhteenotto. Näin ei saa tapahtua. Konfliktin sijaan tarvitaan vakautta ja ennustettavuutta.

Rauhanaloitteen tavoitteet

• Sotilaallisen yhteenoton mahdollisuuden vähentäminen Itämeren alueen valtioissa. Ulkomaisia sotilaita ei sijoiteta Venäjän rajoille, vaan esim. Suomi hoitaa puolustuksensa ja turvallisuuspolitiikkaansa itsenäisesti, kuten tähänkin asti.
• Suomen ja Baltian maiden itärajoille ei tuoda hyökkäyskalustoa ja sellaisia ohjuksia, jotka Venäjä voi kokea suorana uhkana esim. Pietarille.
• Pohjola sitoutuu ydinaseettoman vyöhykkeen ylläpitoon. Alueella toimivia Nato-hävittäjiä ei sertifioida kantamaan ydinaseita.
• Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne on rauhoitettava. Itämeren valtioiden merenkulkua ei estetä, vaan toimitaan kansainvälisen merilain puitteissa. Ei ole kenenkään intressissä, että Itämerelle syntyy alueita, joilla merenkulku vaarantuu.
• Itäraja palautettava Ukrainan sotaa edeltävään asetelmaan. Eri maiden kansalaisten lailliset rajanylitykset ja heidän harjoittamansa tavarakauppa on sallittava. Junaliikenne on avattava. Raja ei saa olla erottava, vaan yhdistävä tekijä. Taloudellinen hyvinvointi ja kanssakäyminen on turvattava kummallakin puolen itärajaa.
• Diplomaattiset keinot otetaan jälleen käyttöön. Venäjän suhteet normalisoidaan siltä osin, että tavallisten ihmisten kulku ja oikeudet taataan. Venäläisten kanssa pyritään dialogiin ja avoimeen keskusteluun.
• Sotaa edeltävät yhteistyöprojektit ja suunnitelmat mm. arktisen alueen ja raja-alueiden kehittämiseksi otetaan jälleen työjärjestykseen.
• Kulttuurinen yhteistyö on palautettava entiselleen välittömästi.
• Itämeren valtioiden on suunnattava katse Ukrainan sodan jälkeiseen asetelmaan ja aikaan. Sotaretoriikka on lopetettava ja korvattava rauhanretoriikalla ja yhteistyömahdollisuuksien tunnustelulla.
• Venäjä toimii vastavuoroisesti vastakkainasettelun liennyttämiseksi ja tämän aloitteen tavoitteisiin pääsemiseksi.

Kiinnostuitko?

Tavoitteisiinsa pääsemiseksi rauhanaloite yhdessä kattoyhdistyksensä SUS ry:n kanssa pyrkii kansainväliseen yhteistyöhön Itämeren eri valtioiden, mukaan lukien Venäjän, ja eri maissa vaikuttavien toimijoiden, kuten rauhanliikkeiden ja yhdistysten kanssa ja sitä kautta vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen, yhteiskunnallisiin näkökulmiin ja vähentämään vastakkainasettelua lisäävää retoriikkaa.

Toimintansa aktivoimiseksi Itämeren Rauhanaloite ja SUS ry etsivät mukaan aktiivisia vapaaehtoisia ihmisiä ja järjestöjä, jotka ovat valmiita antamaan panoksensa nykyisen tilanteen muuttamiseksi; vaikuttamaan niin poliittiseen päätöksentekoon kuin kansalaisyhteiskunnan sotilaallisiin mielialoihin.

Itämeren pitää olla rauhan, ei vastakkainasettelun meri ja se koskee myös sen rannoilla olevia maita, niiden rajoja ja kansalaisia. Tulevaisuutta ja turvallisuutta ei rakenneta aseilla, vaan yhteistyöllä ja keskinäistä ymmärrystä lisäämällä. Suomi ei saa olla sotilaallinen saareke ja vartiotorni EU:n periferiassa, vaan aktiivinen, itsenäinen ja uskottava ulkopoliittinen ja taloudellinen toimija keskellä laajempaa Eurooppaa.

Luomillamme näkemyksillä, mekanismeilla ja kansainvälisillä suhteilla on merkitystä, niin johto- kuin kansalaistasolla, puoluekentästä riippumatta. Tehdään Suomesta yhdessä turvallinen maa asua.

Lue lisää: Facebook/Itämeren rauhanaloite

Lataa esite (PDF, avautuu uuteen välilehteen):

Suomi: Itämeren rauhanaloite
English: Baltic Sea Peace Initiative
Russian: Балтийская мирная инициатива

Yhteystiedot ja tiedustelut:
info@suomenuusistrategia.fi

Jussi Särkelä
+358 (0)40 847 5742
jussi.sarkela@suomenuusistrategia.fi

Jauri Varvikko
+358 (0)40 512 51 05
jauri.varvikko@suomenuusistrategia.fi